Syksyn 2022 aikana julkaisimme LinkedIn-sivuillamme megatrendejä käsitteleviä julkaisuja. Nostimme niissä SEB:n julkaisemassa raportissa esiteltyjä megatrendejä, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme nyt ja tulevaisuudessa.
SEB:n nostamat megatrendit olivat:
- Tehokkaammat tuotantoketjut – Automatisaatio, robotiikka sekä esineiden internet nousevat esiin tulevaisuuden trendeinä.
- Teknologian, biologian ja terveydenhuollon risteytys – Tekoälystä tulee lääkäreiden ja biologien tärkein työtoveri.
- Kiihtyvä digitalisaatio – Myös perinteiset sektorit, kuten ruokakauppa ja koulutus siirtyvät verkkoon.
- Hajaantunut työvoima – Freelance- ja etätyön lisääntyminen.
- Käänteinen globalisaatio – Omavaraisuuden ja kotimaisuuden ihannointi lisäävät tuotantoa paikallisesti
SEB:n megatrendilistaus keskittyy voimakkaasti teknologian kehitykseen ja sen myötä syntyviin ratkaisuihin. Myös pandemian vauhdittama muutos nousi megatrendeissä vahvasti esiin.
Sitran megatrendit 2023
Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Sitran julkaisemat tuoreet megatrendit vuodelle 2023 kuvaavat muutosten kokonaiskuvaa viiden teeman kautta, joita ovat luonto, ihmiset, valta, teknologia sekä talous.
Toisin kuin SEB:n raportissa, Sitran megatrendien keskiössä on luonto, jonka tämänhetkinen tila vaikuttaa kaikkeen.
1.
Luonnon kantokyky murenee, mikä sysää meitä muutokseen monella eri saralla: ilmasto kuumenee, luonnon monimutkaisuus heikkenee, luonnonvaroja kulutetaan liikaa ja jätteiden määrä kasvaa. Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire. Teollisuudessa tarvittavien kriittisten materiaalien saatavuus heikkenee, joten esimerkiksi resursseihin liittyvää epävarmuutta voidaan lievittää kehittämällä korvaavia materiaaleja ja tehostamalla materiaalien kierrätystä ja uusiokäyttöä.
2.
Kasvavat hyvinvoinnin haasteet. Väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen, työelämän muutokset sekä yleinen tulevaisuutta koskeva epävarmuus lisäävät mielenterveysongelmia ja ihmisten kestävyys on koetuksella. Liikkumisen vähentyminen ja epäterveelliset elintavat näkyvät sairauksien kasvuna. Ihmisen terveys on sidoksissa muun luonnon terveyteen.
3.
Demokratian kamppailu kovenee, sillä yhteiskunnat ovat koetuksella kriisien kasautuessa. Globaalin pandemian aikaisesta vallan keskittämisestä on siirrytty voimakkaammin kohti kansalaisyhteiskuntaa, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on havahduttanut kansalaiset demokratian kriisiin. Sääntöpohjainen maailmanjärjestys horjuu ja informaatiovaikuttaminen kärjistää ilmapiiriä.
4.
Kilpailu digivallasta kiihtyy, sillä teknologia on yhä vahvemmin läsnä ihmisten arjessa. Dataa kerätään enemmän ja hyödynnetään yhä enemmän. Sen myötä voidaan kehittää uusia räätälöityjä palveluita niin yrityksille kuin yksilöille. Samalla käydään taistelua digimaailman pelisäännöistä, uuden teknologian vaatimista resursseista ja teknologian kehityssuunnista. Datatalous kasvaa, terveysteknologia yleistyy, synteettisen biologian käyttökohteet laajenevat ja uusiutuva energia yleistyy.
5.
Talouden perusta rakoilee. Globaali eriarvoisuuden kasvu ja ekologinen kestävyyskriisi luovat tarpeen uudistaa taloutta. Luokkaerot kasvavat, äärisääolosuhteet lisääntyvät ja luonnon tarjoamien palveluiden romahdus murentavat talouden edellytyksiä. Vastuullisuus on siirtynyt koskemaan ympäristökysymysten lisäksi myös ihmisoikeuskysymyksiä, ihmisten hyvinvointia sekä luonnon tilan parantamista.
Kiertotaloudesta tulee välttämättömyys, eikä se ole pelkästään kierrätystä, vaan myös talouden uusia toimintamalleja ja palveluita kuten jakamista, vuokraamista, korjaamista ja uudelleenkäyttöä. Keskustelu talouden suunnasta kiihtyy ja sitä ohjaa luonnon kantokyky.
Vastuullisuus ohjaa tulevaisuuden valintoja
Sitran ja SEB:n raporteilta löytyy paljon yhtäläisyyksiä. Sitran raportilla kuitenkin korostuu voimakkaammin luontonäkökulma, jonka myötä vastuullisuus nousee yhä tärkeämmäksi suuntaukseksi tulevaisuuden päätöksenteossa.
Haasteet tuntuvat suurilta, mutta toisenlainen tulevaisuus on mahdollinen. Molemmilla raporteilla digitalisaatio näyttäytyy meille ratkaisuna, jonka avulla voimme kehittää kestävämpiä ratkaisuja.
Nykyhetkessä olemme rakentamassa tulevaisuuttamme ja näemme jo, että muutos on jo vauhdissa. Erityisesti Sitran raportin myötä ymmärrämme, että kestävän kehityksen suhteen olemme auttamattomasti jäljessä – muutoksen olisi pitänyt alkaa jo vuosikausia sitten.
