Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö tarjosi rahoitusta AI-aiheiselle lopputyölle ja näimme tässä mahdollisuuden syventää omaa tekoälyosaamistamme. Lähdimme hakemaan työlle sopivaa tekijää ja hakijoiden joukosta valikoitui Tero Kauppinen. Tero sai säätiöltä täyden 20 000 euron rahoituksen opinnäytetyön toteuttamiseen.
Työn aiheeksi muodostui Graniitin tekoälykyvykkyyden kehittäminen. Työssä tarkasteltiin, miten generatiivinen tekoäly vaikuttaa asiantuntijatyöhön, millaisia tarpeita ja valmiuksia organisaatiossa on ja miten tekoälyn hyödyntämistä voidaan kehittää Graniitin kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa.
Tero kertoo aiheen kiinnostaneen häntä erityisesti siksi, että generatiivinen tekoäly on noussut nopeasti osaksi tieto- ja asiantuntijatyötä.
“Generatiivisten tekoälytyökalujen kehittyminen ja yleistyminen avasi silmät sille, miten tekoäly tulee muuttamaan tieto- ja asiantuntijatyötä tulevien vuosien aikana. Halusin osallistua projektiin, jossa pääsisin tutkimaan aihetta asiantuntijaorganisaatiossa sekä perehtymään uusimpiin akateemisiin artikkeleihin, organisaatioiden raportteihin ja tulevaisuuden katsauksiin”, Tero kertoo.
Tero lähti työhön avoimesti oppimaan sekä aiheesta että Graniitin nykyisistä toimintatavoista ja kehitystarpeista. ”Halusin ymmärtää, miltä tulevaisuus tekoälyn kanssa voisi näyttää sekä miten siihen pitäisi suhtautua ja sopeutua asiantuntijana.” Tero kuvaa
Työn aikana Tero haastatteli Graniitin asiantuntijoita, keräsi henkilöstön näkemyksiä ja fasilitoi yhteiskehittämisen työpajan. Yhteensä 25 Graniitin henkilöä osallistui työn eri vaiheisiin haastattelujen, kyselyn tai työpajan kautta.
Teron mukaan yksi työn tärkeimmistä havainnoista oli se, että tekoälyn käyttöönotto asiantuntijaorganisaatiossa liittyy vahvasti toimintatapoihin, johtamiseen ja siihen, miten organisaatio oppii yhdessä.
“Asiantuntijoiden osallistaminen auttoi ymmärtämään erilaisia asenteita ja tarpeita tekoälyn käyttöön liittyen. Useampi asiantuntija kertoi, että haastattelu sai pohtimaan tekoälyä oman roolin ja projektien näkökulmasta sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä”, Tero kertoo.
Erityisesti yhteiskehittämisen työpaja teki Teroon vaikutuksen. Työpajassa käytiin läpi kehitysprojektin aikana nousseita havaintoja ja työstettiin ehdotuksia Graniitin tekoälykyvykkyyden kehittämiseen.
“Työpajassa oli kunnianhimoiset tavoitteet ja tiukka aikataulu. Jokainen ryhmä onnistui tehtävässään ja ryhmien ehdotukset olivat konkreettisia ja lähes valmiita käytettäväksi heti. Se teki minuun ison vaikutuksen”, Tero kertoo.
Graniitin kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa tekoälyn hyödyntäminen rakentuu vahvasti asiantuntijoiden oman työn kautta. Teron mukaan yhteisiä toimintatapoja ja tiedon jakamista pitää kehittää niin, että ne tukevat sitä, miten asiantuntijat käyttävät tekoälyä omassa työssään.
Opinnäytetyö kokosi Graniitin AI-kehittämisen nykytilan ja teki näkyväksi, mihin suuntaan työtä kannattaa seuraavaksi viedä. Sen pohjalta syntyi malli, joka auttaa hyödyntämään tekoälyä käytännönläheisesti ja Graniitin tarpeisiin sopivalla tavalla.
Teron mukaan työn hyödyt näkyvät ajan kanssa, koska tekoälykyvykkyys rakentuu jatkuvan oppimisen kautta.
“Uskon, että työ auttoi Graniittia ymmärtämään asiantuntijoiden lähtötilannetta tekoälyn käytössä, nykyisiä käyttötapoja ja sitä, miten osaamista voidaan kehittää organisaatiossa. Asiakastyön näkökulmasta tämä tarkoittaa parempaa tiedonhaku- ja analyysikykyä, tehokkaampaa valmistelua sekä systemaattisempaa tapaa tunnistaa, missä tekoäly tuo asiakkaalle lisäarvoa”, Tero sanoo.
Graniitille työ on antanut selkeämmän pohjan yhteisille linjauksille, toimintatavoille ja osaamisen kehittämiselle. Kun kehitämme omaa AI-kyvykkyyttämme määrätietoisesti, pystymme entistä paremmin tukemaan asiakkaitamme tilanteissa, joissa tekoälyn mahdollisuuksia arvioidaan osana liiketoiminnan kehittämistä ja vaativia hankkeita.
Tero kuvaa kokonaisuutta vaativaksi mutta antoisaksi. Kehitysprojekti eteni suunnitellusti maaliin ja myös työn arviointi kertoi onnistuneesta kokonaisuudesta, sillä työ sai arvosanaksi 5/5.
“Veimme kehitysprojektin maaliin suunnitelman ja aikataulun mukaisesti. Prosessin aikana syntyneet opit olivat jo itsessään arvokkaita ja kehitystyön lopputulos vastasi hyvin projektin alussa asetettuja tavoitteita. Kokonaisuutena minulle jäi projektista ja opinnäytetyöstä positiivinen fiilis”, Tero kertoo.
Lämmin kiitos Terolle sujuvasta ja ajatuksia herättävästä yhteistyöstä. Kiitos myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiölle työn mahdollistamisesta.
Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa. Tutustu tietosuojaseloste
Vastuu onnistumisesta on suuri ja kokonaisuus on usein monimutkainen. Oletko valmis tekemään ne konkreettiset toimenpiteet, joilla viet hankkeesi varmasti maaliin?
