Pankkialan asiantuntijamme Elina Hakkarainen avaa näkemyksiään mahdollisesti tulevaisuudessa liikkeellelaskettavasta digieurosta.
Digieuro voi vaikuttaa vielä etäiseltä keskuspankkihankkeelta, mutta sen vaikutukset yltäisivät organisaation arkisiin peruspilareihin kuten asiakasrajapintaan, dataan, järjestelmiin ja organisaation sisäisiin päätöksiin.
Epävarma maailmantilanne korostaa Euroopan tarvetta vahvistaa omaa maksamisen riippumattomuutta, mihin digieuro nähdään yhtenä askeleena kohti tätä tavoitetta. Myös EKP on nostanut esiin digitaalisen euron roolin euroalueen maksujärjestelmän ja maksamisen itsenäisyyden kannalta.
Moni finanssialan toimija on tällä hetkellä muutosta edeltävässä samaistuttavassa tilanteessa, mikä tarkoittaa, että tiedetään jotakin merkittävää olevan tulossa, mutta kokonaiskuva on vielä hähmäinen. Digieuro-hankkeen ollessa vielä lainsäätäjien pöydällä, herää kysymyksiä milloin ja miten pitäisi reagoida. Lähtöpisteenä digieuron konseptin lähestymiseen tulee olla ymmärrys siitä, mikä se oikeastaan on.
Digieuro on nimitys mahdolliselle keskuspankin liikkeeseen laskemalle digitaaliselle rahalle, joka olisi ihmisten ja yritysten saatavilla euroalueella. Digieuro tarkoittaa käytännössä digitaalista euroa, jota voidaan käyttää maksamiseen samalla tavalla kuin käteistä rahaa, mutta digitaalisessa muodossa.
Digieuron tarkoitus ei ole korvata euroseteleitä tai -kolikoita, vaan toimia niiden rinnalla digitaalisena maksuvälineenä, niin arkisessa paikan päällä tapahtuvassa maksamisessa kuin verkkokaupassa ja henkilöiden välisissä maksutapahtumissa. Kirjanpidollisesti digieuro olisi kirjattu keskuspankin taseeseen ja sitä voisi käyttää maksamiseen yhtä laajasti kuin nykyisiä pankkikorttipalveluja tai meille kaikille tuttuja seteleitä ja kolikoita.
Suomi on vahvasti osana digieuron tutkimustyötä. Suomen Pankki on osa eurojärjestelmää, joka tutkii ja valmistautuu digieuron mahdolliseen käyttöönottoon. Lopullinen päätös liikkeeseenlaskusta kuuluu kuitenkin Euroopan keskuspankin neuvostolle, mikä tarkoittaa, että digieuro on suunnitteluvaiheessa neuvoston päätökseen asti.
Jos digieuroa koskeva lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2026 aikana, niin sanottu kokeiluhanke alkaisi todennäköisesti vuonna 2027 ja eurojärjestelmä valmisteltaisiin suorittamaan digitaalisen euron ensimmäinen liikkeellelasku vuoden 2029 aikana.
Digieuro voi tarjota uudenlaisia palveluita, kuten esimerkiksi maksamista ilman korttijärjestelmiä, suorempia tililtä tilille tapahtuvia maksuja sekä mahdollisuutta rakentaa uudenlaisia palveluja digieuron ympärille. Konkreettisesti tällaiset muutokset voisivat näkyä esimerkiksi niin, että maksujen vastaanottaminen nopeutuu ja maksamisen prosesseihin syntyy uusia vaihtoehtoja nykyisten kortti- ja verkkopankkimaksujen rinnalle.
Digieuro voi myös lisätä maksamisen joustavuutta, koska se voi tarjota useamman tavan toteuttaa maksamisen prosessia. Maksaminen ei olisi riippuvainen yksittäisistä maksunvälittäjistä tai korttitoimijoista, vaan vaihtoehtoja voisi syntyä enemmän. Tällainen joustavuus koskisi niin kuluttajien arkea, kuin myös yritysten kykyä valita maksutapoja, hallita kustannuksia sekä varmistaa, että maksamisen prosessi toimii eri kanavissa.
Digieuro kiinnittyy tiiviisti laajempiin sääntelykehityksiin Euroopassa sekä Suomessa.
Regulaatioden merkitys korostuu, jos digieuron liikkeellelaskun myötä uutta digitaalista rahaa alkaa olla mukana maksujärjestelmissä. Lisäksi tuttuja vaatimuksia kuten KYC (know-your-customer), AML (anti-money laundering) sekä tietosuoja täytyy ottaa huomioon.
Monessa organisaatiossa tämä tarkoittaa tarvetta tarkastella prosesseja uudelleen: toimivatko nykyiset mallit, vai onko tarvetta muuttaa niitä niin, että ne tukevat sekä vaatimustenmukaisuutta että sujuvaa asiakaspalvelua uuden maksujen aikakauden tullessa voimaan.
Digieuro ei olisi vain uusi maksutapa, vaan osa laajempaa murrosta eurooppalaisessa maksamisenympäristössä. Se on laajempi liiketoiminnallinen muutos, joka koskettaa dataa, prosesseja, erilaisten compliance- ja riskivaatimusten sekä muiden toimintamallien ja roolien päivitystä. Lisäksi digieuron kokonaisvaikutukset voivat olla monimutkaisempia kuin osataan odottaa, jolloin keskustelu kattaa myös laajemmat vakautta, pankkien roolia ja talouden rakenteita koskevat kysymykset.
Teknologia on digieuronkin kohdalla tärkeä muutoksen väline, mutta todellinen arvo syntyy siitä, miten tekniset ratkaisut tukevat liiketoimintaa ja asiakaskokemusta. Päätöksiä tekevät edelleen ihmiset, ja ihmiset haluavat ratkaisuja, jotka ovat selkeitä, turvallisia ja hyödyllisiä.
Digieuro vaatii teknologian, sääntelyn ja asiakaskokemuksen yhteensovittamista. Finanssialan toimijat, jotka uskaltavat tarkastella omaa rooliaan avoimesti riittävän ajoissa, digieuron tuomat muutosmahdollisuudet voidaan kääntää hallituksi kehitykseksi sekä kilpailueduksi.
Ota yhteyttä niin keskustellaan miten voimme auttaa menestymään liiketoiminnan muutoksissa sekä It projekteissa varmistaen menestyksekkään läpiviennin.
