Kesän kynnyksellä se oli jo melkein käsissämme kunnes taas hetkeksi lipui pois, palatakseen taas pian takaisin. Ehkä arvaatkin mikä. Paluu johonkin, mutta mihin? Tai kenties edessämme on siirtymä kohti jotakin uutta? Epävarmuus ottaa seuraavia askeleita on käsin kosketeltavaa lähes kaikissa organisaatioissa. Tarkoitukseni ei ole hämmentää mutta, jos joku siellä odottaa valtakunnallista viranomaisohjeitusta kuinka jatkossa työpaikoilla ollaan tai ei olla, niin tiesittehän ettei sellaista ole tulossa? 

Tulevaisuus on meidän kaikkien käsissä

Jokaisella meistä on tulevaisuuteen liittyen ajatuksia, tunteita, toiveita ja pelkoja. Mikä ihana tekosyy se onkaan! Nimittäin jutella. Aihe koskettaa meitä kaikkia. Ja kuinka lohdullista ettei kenenkään oleteta keksivän tämän tiimoilta valmista ratkaisua. Ei tarvitse eikä pidä. Entä jos suunnitelma olisi se, että kuunnellaan toisiamme? Antaa ihmisten kertoa ja ehdottaa. Kokeilkaa yhdessä pieniä juttuja. Pohtikaa mitä niistä opittiin. Mitä jatketaan, mitä ei. Käynnistäkää yhteisiä tutkimuksia. Tehkää retkiä. Lähtekää tutkimusmatkoille. Vertauskuvallisesti ja ihan oikeastikin. Keskustelkaa. Puhukaa ääneen omia ajatuksianne. Teillä ei ole kiire. Mihinkään tiettyyn päivään mennessä ei tarvitse olla “valmista”.

Organisaation elämäntapamuutos

Jokainen joka on joskus halunnut muuttaa ruokavaliotaan, laihduttaa, lopettaa tupakoinnin, aloittaa lenkkeilyn tai mitä hyvänsä muuta haastavaa tai merkittävää, tietää kuinka vaikeita pientenkin elämäntapamuutosten tekeminen voi olla. Niin se on organisaatioillekin. Siksi meidän voi olla niin vaikeaa “stabiilissa tilanteessa” tehdä muutoksia tapoihimme tehdä työtä, etenkin jos ja kun muutos koskee laajempaa joukkoa ihmisiä. Siinäkin mielessä nyt on se hetki. Rakenteitamme on sopivasti ravisteltu.

3+2 päivää ei ole tulevaisuutta 

Keskustelu työn ja työyhteisöjen tulevaisuudesta ei ole debatti siitä, kuinka monta päivää viikossa ihmiset jatkossa työskentelevät toimistolla ja kuinka monta etänä. Haastakaa ajatuksenne! Miettikää mitä asioita, vaiheita, tarpeita jne. erilaisiin työtehtäviin liittyy ja tarkastelkaa tulevaisuutta rohkeasti! Muotoilkaa työtä uudelleen! Milloin ihmisten kohtaaminen ja läsnä tapahtuva yhteistyö on tärkeää ja kuinka niistä kohtaamisista tehdään arvokkaita? Voimmeko huomioida työn suunnittelussa myös sellaisia näkökulmia kuin hyvinvointi, aivoterveys..? Kysykää ideoita ja kokemuksia muualta. Kuunnelkaa muita. Kertokaa mitä itse ajattelette. Ymmärtäkää ettei työkaverinne, esimiehet tai yrityksen johto voi tietää mitä itse toivotte. Tiedätkö vielä itsekään?

Satuitko jossain kohtaa lukiessasi miettimään miksi juuri minä tai Graniitti Services haluaa ottaa osaa tulevaisuuteen tällaisella kirjoituksella? Muutos koskee meitä kaikkia ja me Graniittilaiset suhtaudumme tulevaisuuteen suurella uteliaisuudella. Toimeksiannoissa työskentelemme aina asiakkaan toimintatapojen ja ohjeiden mukaisesti, mutta meillä kaikilla on pitkäaikaista kokemusta erilaisista työympäristöistä, toimintamalleista sekä -tavoista ja jaamme mielellämme kokemuksiamme – jos siis kollegojani työskentelee sinun organisaatiossasi, ei muuta kuin rohkeasti juttusille ja kysy heidän ajatuksiaan. Konsultithan (projektipäälliköistä puhumattakaan..) ovat tunnetusti muuntautumiskykyisiä nomadeja – olleet aina aikojen alusta saakka. Kenties heidän näkemyksensä sinun organisaatiostasi voivat olla sopivalla tavalla objektiivisia ja rohkeita?

Kirjoitus on saanut inspiraationsa lukuisista keskusteluista, kirjoituksista ja signaaleista aiheeseen liittyen. Lopullisen sysäyksensä sille antoi 15.9. järjestetty webinaari “Miten johdan hybridityötä” jonka järjestivät Workday Designers ja Camilla Tuominen.

– Aino-Maija

Categories: News

en_GBEN